SUOMEN VALKONAUHALIITTO – 100 vuotta Järjestäytynyttä äidinrakkautta

Suomen Valkonauhaliitto on 1905 perustettu naisten kristillinen raittius- ja huoltojärjestö. Liiton tavoitteena on raittiiden elämäntapojen edistäminen, jota toteutetaan sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan päihdetyön kautta. Toiminnan kohderyhminä on koko väestö, mutta erityisesti naiset, perheet ja nuoret. Viime vuosina toiminnan keskiöön ovat enenevässä määrin nousseet myös syrjäytymisvaarassa olevat ikä-ihmiset.

Valkonauhaliike syntyi Pohjois-Amerikassa 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Se laajentui kansainväliseksi liikkeeksi, jolla on nykyään jäseniä noin 50 maassa. Suomeen valkonauhaliike saapui 1896, jolloin perustettiin ensimmäinen valkonauhayhdistys Turkuun. Alkuaikojen vaikuttajia olivat suomalainen naisasianainen Alli Trygg-Helenius ja liiton ensimmäinen matkasihteeri Maria Stenroth, joka tunnetaan myös kirjailijanimellä Marja Salmela. Alkuvuosien keskeiset työmuodot olivat siveellisyystyö ja raittiustyö. Turvakoteja ja yömajoja naisille perustettiin eri puolille maata, myös tyttö- ja poikakoteja perustettiin ja nuorisotyötä varten luotiin nuorisokerhotoiminta. Suomen Valkonauhaliiton vaikutuksesta saatiin Suomeen ensimmäiset naispoliisit.

Liiton toimintamuotoja ovat tänä päivänä mm. perheterapiatyö, Nuorison neuvonta-asema ja Opiskelijakoti Helsingin Kruununhaassa sekä Liisankoti, 10-paikkainen naisten huoltokoti Pakilassa, kurssit ja seminaarit, pienryhmät, sekä projektitoiminta. Tavoitteena on tukea monipuolisesti ihmisiä ongelmatilanteissa. Nuorison neuvonta-asema palvelee alle 35-vuotiaita nuoria erilaisissa ihmissuhde-, mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Asemalla työskentelee parikymmentä mielenterveysalan ammattilaista. Viime vuosien merkittävimmistä hankkeista voi mainita Ulos ympyröistä -hankkeen, joka tarjosi tukea läheisriippuvuudesta tai omakohtaisesta päihdeongelmasta kärsiville henkilöille sekä Perheen voimavarat pitkäaikaissairaan lapsen hoitoaikana -hankkeen, joka toteutettiin yhteistyössä Lastentalosäätiön ja Ronald McDonald Talon kanssa. Suomen Valkonauhaliitto julkaisee Valkonauha-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 1909.

Suomen Valkonauhaliitto on osa suomalaista järjestöelämää. Liitto kuuluu jäsenenä Kirkkopalveluihin, Naisjärjestöjen Keskusliittoon, Terveyden edistämisen keskukseen ja Suomen Unifemiin. Paikallisyhdistyksiä liitolla on yhdeksän eri puolilla maata: Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella, Oulussa, Mikkelissä, Hämeenlinnassa, Turussa ja Lappeenrannassa. Paikallisyhdistykset toimivat kukin omalla alueensa paikalliseen tuntemukseen perustuvalla tavallaan.

Suomen Valkonauhaliiton keskeisimmän tulolähteen muodostaa Raha-automaattiyhdistyksen avustus. Lisäksi merkittäviä ovat Helsingin kaupungin avustus, Kirkkohallituksen avustus, Sosiaali- ja terveysministeriön avustukset, Opetusministeriön lehdistötuki sekä yksityisten säätiöiden myöntämä tuki.

Liiton 100-vuotishistoria ”Sata vuotta järjestäytynyttä äidinrakkautta – Suomen Valkonauhaliitto 1905-2005” ilmestyi syyskuussa ja liitto juhli 22.-23.10.05 Helsingissä. Pääjuhla oli 22.10. Pyhän Sydämen kappelissa, jossa juhlapuheen piti kansanedustaja Suvi Lindén, joka on järjestön jäsen.

SUOMEN VALKONAUHALIITON HISTORIATEOS

”Sata vuotta järjestäytynyttä äidinrakkautta – Suomen Valkonauhaliitto 1905-2005” valmistunut

”Sata vuotta järjestynyttä äidinrakkautta” on dokumentteihin perustuva historiikki, jossa toimintaa kuvaavat tiedot ja ajanjakson henkilökuvat muodostavat kokonaisuuden. Teoksen on kirjoittanut pääsihteeri, TM, Irja Eskelinen ja sen on kustantanut Suomen Valkonauhaliitto.

Suomen Valkonauhaliitto perustettiin 1905. Taustalla oli voimakas tarve edistää kansainvälisen mallin mukaisesti raittiutta, naisten oikeuksia, nuorisokasvatusta, rauhantyötä ja eläinsuojeluasiaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toiminnan alkuvuosina paneuduttiin erityisesti yhteiskunnan turvattomimpien ryhmien auttamiseen; työmuotoihin, jotka tukivat kouluttamattomia naisia ja puutteellisissa oloissa eläviä lapsia. Sodan jälkeen ja erityisesti 1960-luvulta alkaen toiminnan keskiöön nousivat nuoret. Painopiste näkyi monipuolisena terapia- ja hoitopalvelujen kehittämisenä, esimerkkinä Helsingin Kruununhaassa toimiva Nuorison neuvonta-asema. Eliniän pidentyminen, sosiaalisten turvaverkostojen harventuminen ja siitä seurannut ikäihmisten yksinäistyminen ja päihteiden käyttö ovat tulleet viime aikoina osaksi myös valkonauhatyön tehtäväkenttää.

Suomen Valkonauhaliitto on koko toimintansa ajan toteuttanut laaja-alaista valkonauhatyön tulkintaa. Suomessa valkonauhaliike on alusta asti ollut sekä kirkollinen liike että ekumeenisia korostuksia sisältävä liike. Yhteiskuntasuhteissa tärkeäksi on nähty maltillinen tapa hoitaa asioita demokratian pelisääntöjen mukaan. Tähän liittoa kasvatti jo alusta alkaen, että vastuunkantajissa oli uranuurtajatyön tehneitä maan ensimmäisiä naiskansanedustajia kuten Aleksandra Gripenberg ja Hedvig Sohlberg. Kansainvälinen valkonauhaliike taisteli eturintamassa äänioikeuden saamiseksi naisille ja myös Suomessa valkonauhalaiset toimivat voimakkaasti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta.

Suomen Valkonauhaliiton työ jatkuu monipuolisin työmuodoin, esimerkkinä perhetyö, terapiapalvelut, Opiskelijakoti, Naisten huoltokoti, kurssi- ja seminaaritoiminta sekä projektitoiminta. Liitolla on paikallista toimintaa kahdeksalla paikkakunnalla: Oulussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Helsingissä, Turussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Hämeenlinnassa. Iältään vanhin valkonauhayhdistys toimii Turussa, jossa toiminta alkoi jo ennen valtakunnallisen liiton perustamista vuonna 1896.