Puheenjohtajan ja pääsihteerin katsaus

Vuonna 2007 keskityttiin enemmän kuin muina vuosina paikallisen vapaaehtoisuuteen perustuvan valkonauhatyön kehittämiseen ja tiedottamisen tehostamiseen. Pienenä mausteena mukana oli myös kansainvälinen toiminta.

Paikallisen valkonauhatyön kehittäminen oli yhtä kuin YDINASIA hanke, johon saimme raha-automaattivaroista 40 000 euroa. Hanke alkoi maaliskuussa osa-aikaisen projektisihteerin Kaija- Leena Lehtosen aloitettua työnsä ja pääsi täyteen vauhtiin syksyllä, kun henkilövaihdoksen jälkeen hankkeen kokopäiväinen projektisihteeri Tuija Viestilä aloitti tehtävässä. On ollut ilahduttavaa kokea niitä edistysaskeleita ja innostuksen hetkiä, joita ehdimme nähdä jo vuoden loppupuolella paikallisen työn kehittämisessä.

Toinen valkonauhatyön painopiste oli tiedottaminen. Se liittyi läheisesti myös edellä esitettyyn, sillä saimme vuoden päättyessä valmiiksi kaikkien paikallisyhdistysten uudet esitteet. Verkkotiedottaminen sai uuden ilmeen, kun saimme alkuvuodesta käyttöömme Jarkko Linnanvirran ja Sami Nenosen kehittämät ja suunnittelemat sekä teknisesti toteuttamat liiton uudet kotisivut. Loppuvuodesta saatiin valmiiksi omat kotisivut myös Tampereen Valkonauhalle.

Kansainvälisyys oli osa vuotta, sillä Valkonauhan maailmanliiton kansainvälinen kongressi järjestettiin 10.16.9. Yhdysvalloissa Indianapolissa. Pääsihteeri Irja Eskelisellä oli tilaisuus maailmanliiton kustantamana osallistua kokoukseen, jossa hän tuli valituksi järjestön kristillisen osaston osastonjohtajaksi. Jo loppuvuodesta tuli joitakin työtehtäviä valinnan myötä, ja loppuvuodesta alkoi myös työ maailmanlaajuisen Valkonauhan rukouspäivän järjestämiseksi vuosittain Frances Willardin syntymäpäivänä 28.9.

Vuoden 2006 syyskokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa vuodelle 2007 määriteltiin päätavoitteeksi paikallistason työn toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen. Siltä osin toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen välillä ei ole suurta hyppäystä. Pääsimme hyvään alkuun ja työ jatkuu. Hoidollisen toiminnan tarpeet ja niihin vastaaminen lisääntyivät tälläkin kertaa. Tarkat mittarit niihin löytyvät asianomaisista kohdistaan tämän dokumentin sivuilta.

Hallituksen asettama sääntötyöryhmä työskenteli ripeästi ja sai paikallisyhdistysten uudet mallisäännöt valmiiksi jo keväällä. Niitä päästiin käsittelemään syyskokouksessa Lappeenrannassa, ja asia jäi odottamaan yhdistysten toimeenpanevaa työtä.

Olemme tehneet työtä satojen henkilöiden kanssa, joilla psyykkinen tai tunnetason sairaus tai vamma kapeuttaa elämää. Samalla ovat elämää rikastuttavat ja yksilöä tervehdyttävät voimat olleet vahvasti läsnä.

Kiitämme yhteistyöstä, joka on mahdollistanut yhteiset tuloksemme!

Irmeli Kaipainen & Irja Eskelinen

Jäsenistö ja sidosryhmät kokoontuivat joulukahvien merkeissä 15.12.

Tehtävämme ja arvomme

Suomen Valkonauhaliitto-Förbundet Vita Bandet i Finland ry on vuonna 1905 perustettu naisten kristillinen raittius- ja huoltojärjestö. Liiton toiminnan tarkoituksena on toimia yksilöiden, kotien ja yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminnan perustana on kristillinen usko. Liitto toimii edistäen raittiita elämäntapoja sekä kristillistä elämänkatsomusta ja ohjaa yhteiskunnalliseen vastuuseen.

Toiminnan tunnuksena on ”Jumalalle, kodille ja isänmaalle”. Liiton merkki on valkoinen nauhasolmuke. Liiton toimintateema kertomusvuonna oli “Yhdessä paikallista työtä vahvistamaan”.

Suomen Valkonauhaliitto ja sen yhdeksän paikallisyhdistystä toimivat ihmisläheisesti tarjoten matalan kynnyksen apua päihteiden, mielenterveyden ongelmien tai muiden elämänkriisien kanssa vaikeuksiin joutuneille. Liitto huolehtii työmuodoista, joissa tehdään ammatillista palkallista työtä kohderyhmän kanssa. Paikallisyhdistyksissä toiminta toteutetaan lähes täysin vapaaehtoisvoimin. Liitto tukee myös paikallisyhdistysten toimintaa tarjoamalla ammatillista asiantuntijuutta yhdistysten käyttöön.

Suomen Valkonauhaliitto on jäsenenä Terveyden edistämisen keskuksessa, Kirkkopalveluissa, Naisjärjestöjen Keskusliitossa, Suomen Unifemissa, Kuopion Seudun päihdepalvelusäätiössä ja Valkonauhan maailmanliitossa.

21.4. lauantaina järjestettiin liiton kevätpäivä Helsingissä. Musiikkia tilaisuudessa esitti Valkonauhan lauluryhmä johtajanaan musiikin opettaja Tuuli Saarnio. Osanottajia oli 34.

15.12. lauantaina järjestettiin hallituksen joulukahvitilaisuus Helsingissä. Samalla onniteltiin marraskuussa 60 vuotta täyttänyttä liiton kirjanpitäjää Riitta Gillbergiä. Musiikkia esitti Valkonauhan lauluryhmä musiikinopettaja Eeva Lepo-Prunnilan johdolla. Tilaisuudessa luovutettiin liiton omistama vuonna 1912 rakennettu Heinrich Heberlein viulu musiikinopiskelija Inka Keinäsen käyttöön. Inka Keinänen soitti tilaisuudessa Eeva Lepo-Prunnilan sästämänä Armas Järnefeltin kehtolaulun. Joulusaarnan piti Pirkko Laakso ja joulurunon lausui Leena Sineoja-Ollila. Osanottajia oli 50.

Nuorison neuvonta-aseman ja Perhe tienhaarassa -työmuodon palkkiotoimisia työntekijöitä kuuntelemassa 10.2. Helsingin kaupungin arviointipäällikön Petteri Paasion alustusta “Vaikuttavuuden arviointi osana moniammatillisen tiimin työtä”.

Toinen koulutuspäivä järjestettiin 31.3. ja silloin teemana oli “Työuupumus ja häpeä” ja kouluttajana TM Ben Malinen.

Yhteistyössä Kirkkopalvelujen Opintokeskuksen kanssa järjestettiin 32 ryhmää tai seminaaria, joihin osallistui 445 henkilöä (vuonna 2006 yhteensä 564 henkilöä). Opetustunteja oli yhteensä 511 (vuonna 2006 opetustunteja oli 455).

Kurssitoimintaan saatiin Tunkelon Säätiöltä 4 000 euron avustus.

Osanottajien määrän muutoksen selittää, että kertomusvuonna emme järjestäneet suuria yleisöjä vetäneitä seminaareja kuten edellisenä vuonna olivat olleet ns. Häpeä -seminaarit.

Mielenterveysryhmä kokoontui Niemikotisäätiön tiloissa 16.1.-19.6. yhteensä 40 tuntia. Ohjaajana toimi musiikkiterapeutiksi valmistuva Taru Koivisto. Ryhmä oli tarkoitettu myös ns. kaksoisdiagnostiikasta kärsiville. Ryhmään osallistui 61 henkilöä.

Päihdeongelmaisten naisten ryhmä ohjaajanaan perheterapeutti Rauha Koskiluoma kokoontui 7.2.-11.4. ja 12.9.-14.11. Ryhmiin osallistui 14 henkilöä.

Kuvataideterapia -ryhmä masennuksesta, uupumuksesta, lapsuuden perheen päihde- ja mielenterveysongelmista kärsineille kokoontui 8.2.-12.4. ja 13.9.-15.11. ohjaajanaan hahmotaideterapeutti Riitta Lindy. Ryhmiin osallistui 22 henkilöä.

Arviointipäivä työntekijöille pidettiin 10.2. kouluttajana toimi arviointipäällikkö Petteri Paasio Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta. Osanottajia oli 10 henkilöä.

Eroryhmä mukaellen Fisherin eroseminaaria kokoontui 28.1.-20.5. ja 16.9.-18.11. ohjaajanaan psykoterapeutti Marja-Liisa Holopainen. Osanottajia oli 7 henkilöä.

Ryhmä sosiaalisissa tilanteissa jännittäville kokoontui 7.2.-11.4. ja 12.9.-14.11. ohjaajanaan psykoterapeutti Marja-Liisa Holopainen. Osanottajia oli 13 henkilöä.

Paniikkihäiriöstä kärsivien -ryhmä kokoontui 8.2.-10.5. ja 11.9. -13.11. ohjaajanaan sosiaalityöntekijä Kristiina Saarelainen. Osanottajia oli 10 henkilöä.

Kasvuryhmä miehille 26.2.-14.5. kokoontui Espoossa ohjaajanaan taideterapeutti, työnohjaaja Risto Railo.Osanottajia oli 4 henkilöä.

Työuupuminen ja häpeä -luento työntekijöille pidettiin 31.3. Kouluttajana toimi TM Ben Malinen. Osanottajia oli 10 henkilöä.

Mitä ääni viestii meistä -seminaari Helsingin Valkonauhassa pidettiin 14.4. Kouluttajana toimi FM, logonomi Tuula Aaltonen. Osanottajia oli 35 henkilöä.

Tunne -seminaari pidettiin Helsingissä 5.5. kouluttajanaan psykoterapeutti Kristiina Peltonen. Osanottajia oli 20 henkilöä.

Tunteet -pienryhmä Helsingissä kokoontui 24.5.-23.8. ohjaajanaan Kristiina Peltonen. Osanottajia oli 8 henkilöä.

Kasvuryhmä naisille ja miehille kokoontui 27.8.-29.10. Espoossa kouluttajanaan Risto Railo. Osanottajia oli 5 henkilöä.

Nuorten naisten kasvuryhmä kokoontui 10.9.-3.12. Helsingissä ohjaajanaan TM Maarit Vänskä. Osanottajia oli 5 henkilöä.

Minun sukupuuni -seminaari-illat Hämeenlinnan Valkonauhassa järjestettiin 2.10. ja 9.10. kouluttajanaan perheneuvoja Kirsti Ijäs. Osanottajia oli 100 henkilöä.

Mitä ääni viestii meistä -seminaari järjestettiin Oulun Valkonauhassa 6.10. kouluttajanaan Tuula Aaltonen. Osanottajia oli 60 henkilöä.

Valokuva hoitaa mieltä -seminaari järjestettiin Helsingin Valkonauhassa 13.10. kouluttajanaan valokuvaaja Pirjo Sipilä. Osanottajia oli 15 henkilöä.

Meidän perheen tarina -seminaari järjestettiin 17.11. Mikkelissä. Kouluttajina toimivat sosiaalipsykologi Kristiina Rautakoura ja psykologi Heli Koivulehto. Osanottajia oli 17 henkilöä.

Joulukukka tuo iloa -kurssi järjestettiin Helsingissä Liisankodissa 17.12. kouluttajanaan sairaanhoitaja, käsityön harrastaja Leila Ahto. Osanottajia oli 14 henkilöä.

Lapsiperheiden sururyhmä 11.1. 27.1.ja 15.5. kokoontui Mikkelissä ohjaajina diakonissa Maaret Marttinen, perheneuvoja Eija Himanen sekä opiskelija Ari-Jussi Himanen. Osanottajia oli 3 aikuista ja 5 lasta.

Mikkelin Valkonauhayhdistys järjesti 100-vuotisjuhlaseminaarin “Meidän perheen tarina”. Kuvassa osanottajia juhlakahveilla.

Potkua syksyyn -seminaari järjestettiin Helsingissä 27.10. Kouluttajina toimivat psykoterapeutit Kristiina Peltonen ja Aini Tynnilä. Osanottajia oli 7 henkilöä.

Tampereen Valkonauhassa järjestettiin Opintokeskuksen kanssa yhteistyössä seuraavat seminaarit ja ryhmät:

3.2. Kun elämä satuttaa
14.2.-23.5.Kun elämä satuttaa
5.3.-12.3. Meidän perheen hyvä arki
31.1.-30.5.Kritoryhmä

Seuraavat tilaisuudet peruuntuivat tai pidettiin lyhennettyinä osanottajien vähyyden vuoksi:

Sukan kantapää yhteisöllisyyteen opastajana käsityöryhmä, Itsetuhoisuudesta itsehoitoon -ryhmä nuorille, Hengellinen matkakumppanuus keskusteluryhmä, syyskaudelle suunniteltu Lapsiperheiden sururyhmä.

PERHE TIENHAARASSA - PERHEEN KRIISIAJAN HOITO

Perhetyötä on nykymuotoisena tehty vuodesta 1997.

Palkkiotoimisina työntekijöinä toimivat psykoterapeutti Marja-Liisa Holopainen, psykoterapeutti Tuula Stenroth, hahmotaideterapeutti Riitta Backman, psykoterapeutti Anne Hynninen, sosiaalipsykologi Anne-Elena Vatjus (perheterapeuttikoulutuksessa) ja psykologi Heli Koivulehto (perheterapeuttikoulutuksessa). Työnohjaajana toimi kevätkauden perheterapeutti Rauha Koskiluoma ja syyskauden Misan Zilliacus.

Vastaanotot olivat liiton tiloissa Liisankadulla ja palveluista perittiin asiakasmaksua 18 euroa/koko tunti/perhe. Asiakkaat ohjautuivat pääasiassa seurakuntien ja kuntien perheneuvonnan kautta.

Perhetyön osana järjestetyt eroryhmät noudattivat soveltaen Fisherin eroseminaarin runkoa. Eroryhmien ohjaajana toimi Marja- Liisa Holopainen. Eroryhmässä oli 7 osallistujaa ja 1,5 tunnin kestoisia ryhmäkäyntejä kertyi 53.

Kesämuskarit tavoittivat 39 alle 3-vuotiasta lasta vanhempineen. Muskarissa oli käyntikertoja 94. Muskarin ohjasi musiikinopettaja Taru Koivisto.

Etelä-Suomen lääninhallitus antoi liitolle elokuussa 2006 uuden 5-vuotisen luvan toimia avioliittolain 22 §:n 2 momentin mukaisena sovittelijana toimialueena koko maa.

Perhetyön työtapoja kehitettiin

Loppuvuodesta alettiin laajentaa työtä perheiden kodeissa tapahtuvaksi kotikäyntityöksi, jota on tehty aikaisemminkin yksittäistapauksissa. Kotikäyntejä tarjotaan perheille, joiden on vaikea tulla Liisankadun tiloihin johtuen mm. lasten lukumäärästä ja iästä sekä ongelmien laadusta. Kotikäyntityötä tehdään työparin kanssa. Tämän työotteen tuloksia päästään arvioimaan vuonna 2008.

Liiton perhetyössä suurin osa asiakkaista oli pääkaupunkiseudun kunnista ja enemmistö helsinkiläisiä. Asiakkaita ohjautui myös seuraavista kehyskunnista: Kerava, Lohja, Tuusula, Huhmari, Kellokoski, Inkoo, Dägerby, Mustio, Järvenpää, Turku, Saukkola, Karkkila, Lapinkylä, Uusitalo, Nummela, Pohja, Kirkkonummi, Vihtijärvi, Mäntsälä.

TYÖNTEKIJÄN ARVIOINTIA TYÖSTÄÄN
(Työntekijä työskenteli 43 eri perheen kanssa)

Asiakkaanani olleilla perheillä oli monia kuormittavia tekijöitä kuten lapsen vakava sairaus (4/43), lapsettomuus (3/43), lapsen kuolema (2/43), toisen aikuisen vakava krooninen sairaus (4/43) tai alkoholin ongelmakäyttö (9/43). Pareista 8/ 43 toi esille toisen alkoholistiperhetaustan ja siitä johtuvat jatkuvat ristiriidat vielä aikuisenakin omaan alkoholisoituneeseen vanhempaan ja sen vaikutukset useaan sukupolveen.

Fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa toi esiin 7/43 asiakasta. Huumeongelma tuli esiin 3/ 43 parin tapaamisissa.

24/43 parilla oli lapsia. 5/43 parille oli syntymässä ensimmäinen lapsi. Nuorilla vanhemmilla ristiriitoja aiheuttivat usein työttömyys ja pätkätyöt. Monet perheet kokivat yhteisöllisyyden puutetta; heillä ei ollut vertaistukea, jossa peilata omaa tilannetta.

Lisäksi työntekijöiden asiakasperheissä nousi esille seuraavia asioita:

Noin 70 % perheistä kärsi päihdeongelmasta, joko omasta tai oman vanhemman vakavasta alkoholismista. Erilaiset peliriippuvuudet, mm. nettipokeriongelmat, tulivat myös esille.

Yhdellä työntekijällä 49 asiakasperheestä neljässä odotettiin vauvaa ja 32:ssa oli alaikäisiä lapsia.

Valkonauhan perhetyö on siis monin tavoin myös ennaltaehkäisevää työtä, mikäli perheiden ongelmiin löydetään pysyvää apua.

Vas. Sibelius-lukiossa opiskeleva Inka Keinänen esiintyi Eeva Lepo-Prunnilan säestyksellä 15.12. liiton tiloissa. Liitto antoi omistamansa vuonna 1912 rakennetun Heinrich Heberlein -viulun Inka Keinäsen käyttöön. Saimme kuulla joulukahveilla Inka Keinäsen soittavan viululla Armas Järnefeltin Kehtolaulun.

MUUT PIENRYHMÄT JA PUHELINPALVELU SEKÄ LASTEN KERHOT

Vantaalla Hoivakoti Hopeassa kokoontui keskustelu- ja virkistyspiiri. Toiminnasta vastasi Airi Putkonen Helsingin Valkonauhasta.

Ronald McDonald Talolla toimi lasten kerhoja. Toimintaa saatiin varoja mm. Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiöltä.

Valkonauhakuoro teki kuoronjohtaja Tuuli Saarnion ja Eeva Lepo-Prunnilan johdolla vierailuja pääkaupunkiseudulla vanhusten hoitolaitoksiin, joissa he esiintyivät ja laulattivat vanhuksia. Musiikkitoimintaan saatiin 500 euron apuraha LC Helsinki Pakinkylältä.

Suur-Helsingin Valkonauhan puhelinpalvelu erityisesti päihdeongelmaisten läheisille keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 1720 otti vastaan 135 puhelua: soittoja tuli keskimäärin 1,6 /ilta. Vapaaehtoisia päivystäjiä oli 12. Puhelinpäivystäjien työnohjaajana oli psykoterapeutti Marja-Liisa Holopainen.

Yhteistyötä jatkettiin Lastentalosäätiön ja Ronald McDonald Talon kanssa. Talolla järjestettiin kokkikerho kotitalousopettaksi opiskelevan Laura Marttisen johdolla 25 kertaa. Askari eli askartelukerho järjestettiin käsityönopettajaksi opiskelevan Anja Huhtasaaren johdolla 22 kertaa. Muskari eli musiikkikerho järjestettiin musiikinopettaja Taru Koiviston johdolla 22 kertaa.

Askarissa tehty kilpailutyö “Linnunpesä” sai kunniamaininnan Valkonauhan maailmanliiton kongressissa Yhdysvalloissa. Liitto sai Tammelta lahjoituksena satukirjoja, joita lahjoitettiin liiton joulukahvitilaisuudessa Talon emännälle Johanna Serlachiukselle ja edelleen toimitettavaksi Ronald McDonald Talolle.

NUORISON NEUVONTA-ASEMA

Suomen Valkonauhaliitto on ylläpitänyt 39 vuoden ajan Nuorison neuvonta-asemaa Helsingin Kruununhaassa. Työmuoto palvelee mielenterveys-, päihde- ja ihmissuhde ongelmista kärsiviä nuoria ja nuoria aikuisia yksilökeskustelujen ja ryhmien avulla. Yksilöajat olivat asiakkaalle maksuttomia, mutta ryhmistä perimme maksun. 10 kertaa kokoontuvan ryhmän kokonaishinta oli 30-35 euroa. Asiakkaat ohjautuivat meille psykiatrian poliklinikoilta, terveysasemilta, Nuorten Kriisipisteestä, terveydenhoitajien ja koulukuraattorien kautta sekä omasta aloitteestaan tai lähiverkoston suosittamana.

Ryhmissä käytettiin monenlaisia menetelmiä kuten kuvataideterapiaa, kirjoittamista, keskustelua ja musiikkia. Ryhmissä käsiteltiin päihdeongelmia ja muita riippuvuuksia, masennusta, sosiaalista jännittämistä, uupumusta ja paniikkihäiriötä. Ryhmätoiminnan avulla saatoimme tarjota apua kerrallaan usealle ja saimme käyttöömme vertaistuen ja ryhmämenetelmän vahvuudet.

NUORISON NEUVONTA-ASEMAN TOIMINNALLISIA TUNNUSLUKUJA:

1.1.-31.12. 2007 Nuorison neuvonta-asemalla oli 1162 asiakasta (vuonna 2006 1191 asiakasta) ja 2765 asiakastapaamista(vuonna 2006 2751 asiakastapaamista) kestoltaan 45 minuuttia - 90 minuuttia. Yksittäisten asiakkaiden määrän muutoksen selittää ryhmien koossa ja määrässä ilmenevät vuosittaiset muutokset.

Aseman palkkiotoimiset työntekijät:

TM, psykoterapeutti Tarja Falkenberg, TM, psykoterapeutti Sirpa Knuutila, psykologi Aino Hannula, TM, psykoterapeutti Marja- Liisa Holopainen, psykologi Heli Koivulehto, sosiaalityöntekijä Kristiina Saarelainen, psykologi, uniryhmäohjaaja Maria Lindroos, psykologi Petri Koivisto, psykologi Kaj Lindfors, hahmotaideterapeutti Riitta Lindy, hahmotaideterapeutti Riitta Backman, musiikinopettaja Taru Koivisto, psykoterapeutti Riitta Rauhala, psykologi, psykoterapeutti Kristiina Peltonen, LL Aura Koivula, LT Laura Häkkinen, sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Kristiina Rautakoura, psykologi Päivi Koskela, psykologi, psykoterapeutti Aini Tynnilä, TM Maarit Vänskä. Työnohjaajana toimi psykoterapeutti Anne Nordlund.

Työntekijäkokouksia oli kaksi ja molemmissa alustukset. Toisessa käsiteltiin työn arviointia Helsingin kaupungin sosiaaliviraston arviointipäällikkö Petteri Paasion johdolla ja toisessa työuupumusta ja häpeää TM Ben Malisen johdolla.

Toimitimme yhteistyössä Helsingin seurakuntien Erityisnuorisotyökeskuksen ja Helsinki Mission Nuorten Kriisipisteen kanssa alkuvuodesta päättäjille kannanoton nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon huonosta tilasta pääkaupunkiseudulla. Kävimme asiasta keskusteluja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Rakel Hiltusen ja sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen kanssa.

Vuokrasimme lisätilaa asiakastyötä varten Helsingin Raittiusseuralta, Helsingin Evankeliselta Opistolta ja Raittiuden Ystäviltä.

Kuva: Aseman työntekijöitä vuonna 2007

Paikallisyhdistyksille painatettiin uudet esitteet. Esitteen lummekuvat lahjoitti liiton käyttöön valokuvaaja Kari Ehonsalo.

OPISKELIJAKOTI

Liitto on ylläpitänyt opiskelijakotia vuodesta 1963. Opiskelijakoti eli Valkonauhakoti toimii Helsingissä huoneistossa Snellmaninkatu 27 D 18. Opiskelijakodissa asuiviisi opiskelijaa kerrallaan. Opiskelijakodin asukkaat ovat osallistuneet liiton toimintaan musiikki- ja lauluesityksin.

TIEDOTTAMINEN

Ehkäisevän päihdetyön viikolla 20.-28.10. liiton alkoholittomia juomareseptejä sisältävää vihkosta “Kevyesti 0 %” jaettiin Riihimäen S-marketissa ja K-Citymarketissa osana Riihimäen A-klinikan, Aikuiskoulutuskeskuksen, Marttojen ja Poliisin kampanjaa, jossa baarimestarit tekivät alkoholittomia juomia maisteltaviksi tehden näin tunnetuksi alkoholittomien juomien etuja.

Osallistuttiin yhdessä muiden sosiaali-, raittius- ja lastensuojelujärjestöjen kanssa Raittiuden Ystävät ry:n hallinnoimaan “Anna lapselle raitis joulu” -kampanjaan. Joulukampanjamateriaali lähetettiin Suomen Valkonauhaliitosta kaikkiin maamme evankelisluterilaisiin seurakuntiin.

Paikallisissa lehdissä oli juttuja valkonauhatyöstä mm. Lappeenrannan ja Mikkelin seudulla. Ennen vappua otettiin kantaa Kirkko ja Kaupunki -lehdessä olleeseen vappujuomakirjoitteluun ja loppuvuodesta Helsingin Sanomien NYT-liitteen “Ryyppy Suomelle” -artikkeliin.

Liiton kotisivut olivat luettavissa osoitteessa: www.suomenvalkonauhaliitto.fi.

Paikallisyhdistyksille painatettiin uudet esitteet. Esitteen lummekuvat lahjoitti liiton käyttöön valokuvaaja Kari Ehonsalo.

Syyskauden ryhmien esitteet laati yo Iina Hämäläinen.

25.-27.5 osallistuttiin Turun Kirkkopäiville. Liitolla oli ns. Kirkkotorilla oma koju. Käytännön järjestelyistä vastasi Turun paikallisyhdistys ja vastuuhenkilönä oli Tarja Ekholm.

13.-14.9.osallistuttiin Valtakunnallisille päihdepäiville omalla kojulla. Vastuuhenkilöinä olivat Marita Saarela ja Kaija-Leena Lehtonen.

Osallistuttiin Ihminen polttopisteessä -tapahtumaan 26.9. olemalla mukana Nainen ja alkoholi- työpajan toteuttamisessa. Työpajassa piti alustuksen perheterapeutti Rauha Koskiluoma, ja työpajan ns. virikepöydät suunnitteli Kaija-Leena Lehtonen.

Työpajan ns. virikepöydät suunnitteli Kaija- Leena Lehtonen. Kuvassa Suomen Valkonauhaliiton virikepöytä.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Valkonauhan maailmanliiton, WWCTU:n, Baltian kenttätyöntekijänä jatkoi Anja Aalto. Raportti Liitteenä.

10.-16.9. oli kansainvälinen kongressi Indianapolissa Yhdysvalloissa, johon liiton edustajana osallistui pääsihteeri Irja Eskelinen. Kongressissa esiteltiin monipuolisesti Suomessa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä ja valkonauhatyötä.

Irja Eskelinen valittiin kongressissa järjestön Kristillisen työn osaston johtajaksi.

Loppuvuodesta alettiin valmistella keväällä 2008 toteutuvaa Saksan Valkonauhan vierailua Suomeen.

JULKAISUTOIMINTA

Valkonauha-lehteä on julkaistu vuodesta 1909. Lehden päätoimittajana oli liiton puheenjohtaja Irmeli Kaipainen. Toimituskuntaan kuuluivat Salme Räikkönen, Riitta Savolainen, Liisa Sääski ja Tuulikki Perho sekä varajäsenenä Leena Sineoja-Ollila.

Toimitussihteerinä oli Irja Eskelinen. Lehti ilmestyi neljänä 32- sivuisena numerona. Painosmäärä oli 1300-1400 kappaletta. Lehti painettiin kirjapaino Aurasessa Forssassa. Lehti sai Opetusministeriöltä 3 000 euron avustuksen kulttuurilehdille varatusta määrärahasta.

Lehti oli luettavissa nettiversiona liiton kotisivuilla.

Valokuvaaja Kari Ehonsalo lahjoitti kaikkien numeroiden kansikuvat. Kuvassa Valkonauhalehden joulunumeron kansi.

KESKUSTOIMISTO

Liiton toimisto on omissa tiloissa osoitteessa Liisankatu 27 A 3. Liiton pääsihteerinä toimi pastori Irja Eskelinen, toimistonhoitaja- kirjanpitäjänä yo-merkonomi Riitta Gillberg, osa-aikaisena projektisihteerinä 1.3.-31.10. sosionomiopiskelija Kaija-Leena Lehtonen ja kokopäiväisenä projektisihteerinä 1.10. alkaen FM Tuija Viestilä. Osa-aikaisena toimistoapulaisena toimi kevätkaudella yo-merkonomi Mari Pekkanen. Toimiston siivouksesta vastasivat Hannu Kiuru ja Lahja Holopainen.

YDINASIA -PROJEKTI

Projektin “tunnus”

Ydinasia-projekti käynnistyi maalis kuussa 2007 projektisihteeri Kaija- Leena Lehtosen johdolla. Projektisihteeri vieraili kaikissa paikallisyhdistyksissä ja aloitti yhdistysesitteiden valmistuksen. Kaija-Leena lopetti tehtävässä 31.10. ja hänen tilallaan aloitti 1.10. projektisihteerinä Tuija Viestilä.

Yleiskatsaus

Projekti aloitettiin projektisihteerin vierailuilla paikallisyhdistyksiin, jolloin projektisihteeri tutustui jäsenistöön ja yhdistysten toimintaan ja jäsenistö puolestaan projektin sisältöön. Henkilövaihdoksen vuoksi ensimmäinen vierailukierros jouduttiin tekemään kahdesti. Projekti eteni muutoinsuunnitellusti. Projektisihteeri osallistui lukuisiin seminaareihin, messuille ja muihin tapahtumiin, joista on saatu ideoita Ydinasiaan. Tilaisuudet ovat lisäksi suoneet mahdollisuuden verkostoitua muun järjestöväen ja vaikuttajien kanssa. Projektisihteeri on ollut Suomen Valkonauhaliiton edustajana myös Järvi-hankkeessa, joka on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen yhteinen järjestöjen arviointimenetelmien kehittämishanke.

Syysneuvottelupäivillä 27.10. projektisihteeri esitteli Ydinasian lähitulevaisuuden ohjelmaa paikallisyhdistysten edustajille.

Samassa yhteydessä osallistujilla teetettiin mielipidekysely, jolla kartoitettiin ajatuksia ja odotuksia Ydinasiasta. Tulokset esitellään Valkonauhan numerossa 1/2008.

Yhdistysvierailut

Loka-joulukuussa projektisihteeri vieraili Kuopion, Tampereen, Mikkelin, Hämeenlinnan ja Oulun yhdistyksissä sekä kahdesti Suur-Helsingin Valkonauhan ylläpitämässä Liisankodissa.

Tiedottaminen

Paikallisyhdistysten esitteet on lähetetty Painotalo Auraselle 21.12.2007.

Kahdessa Valkonauha-lehden numerossa (3/2007 ja 4/2007) oli projektisihteerin kirjoitukset, ensimmäisessä oma esittely ja sen jälkeen yhteenveto syysneuvottelupäivistä.

Yhdistyksen kotisivuille luotiin linkit Ydinasian kommentoimista ja raportoimista varten.

RAY:n projektirekisteriin lisättiin tiedot kohtiin Projektin kuvaus ja Projektin tuotokset.

Aloitetut hankkeet ja niiden nykytila

Yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisen maahanmuuttoyksikön kanssa alkaa tammikuussa 2008. Liitto aloittaa tuolloin suomen kielen opettamisen iäkkäille maahanmuuttajille. Ensimmäinen kurssi kokoontuu 14 kertaa. Kaupunki on suostunut siihen, että kurssista tehdään lehtijuttu.

Heijastimia on tilattu mainostarkoitukseen 1000 kappaletta liiton logolla ja tekstillä “Suomen Valkonauhaliitto – näkyvää työtä ihmisen hyväksi”. Tekeillä on A4-pahvi, jossa on perustiedot Suomen Valkonauhaliitosta. Pahvi on tarkoitettu ilmoitustauluille ym. vastaaviin paikkoihin vauhdittamaan jäsenhankintaa.

Suunnitteluasteella olevat hankkeet

Helsingin Suomi-Amerikka -yhdistys (HSAY) kutsutaan vierailulle Helsingin Valkonauhaan Bulevardille. Esittelemme valkonauhatyötä ja maistatamme alkoholittomia juomia. Projektisihteeri kirjoittaa jutun Suomi-USA -lehteen kutsun yhteyteen.

Valkonauha-lehdestä julkaistaan erikoisnumero vuoden 2008 aikana. Erikoisnumeron ilmestyminen ei vaikuta Valkonauhalehden ilmestymiseen.

Kaikissa paikallisyhdistyksissä aloitetaan englannin kielen kurssi, joka olisi avoin myös ulkopuolisille. Kurssin tarkoituksena on lisätä jäsenistön keskuudessa valmiuksia osallistua seuraavaan Valkonauhan maailmanliiton kansainväliseen kongressiin, joka tullaan järjestämään Norjassa vuonna 2010.

Jokaisessa paikallisyhdistyksessä järjestetään Avoimet ovet vuoden 2008 aikana.

HALLINTO JA JÄSENISTÖ

Kevätkokous 21.4.

Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin toimiston tiloissa Liisankadulla lauantaina 21.4. Osanottajia oli 24, joista 13 paikallisyhdistysten valtuuttamaa edustajaa. Liittohallituksen puheenjohtaja Irmeli Kaipainen avasi kokouksen. Musiikkia esittivät Valkonauhan lauluryhmä johtajanaan Tuuli Saarnio: Ol kaunis kesäilta, Vem kan segla förutan vind, Häämatka ja Hiljainen tienoo.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Maija- Liisa Pukinkorva Oulusta ja sihteeriksi kutsuttiin Irja Eskelinen. Vuoden 2006 toimintakertomus hyväksyttiin, samoin käsiteltiin ja hyväksyttiin tuloslaskelma ja tase 2006. Liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Kaija- Leena Lehtonen esitteli kokouksessa YDINASIA-hanketta.

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Maija-Liisa Pukinkorva Oulusta. Kuvassa oikealla.

Neuvottelupäivä 27.10. ja syyskokous

28.10. Lappeenrannan Tuosassa Liiton neuvottelupäivän teemana oli YDINASIA -hanke. Ohjelman alussa liiton puheenjohtaja Irmeli Kaipainen ja Oulun Valkonauhan puheenjohtaja Maija-Liisa Pukinkorva luovuttivat Irja Eskeliselle Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin ja Kalevala Korun “Naisen ääni” rintakorun Eskelisen 20-vuotisesta palveluksesta.

YDINASIA -päivän työskentelyn johti projektisihteeri Tuija Viestilä.

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin 28.10. Kokousaamuna osallistuttiin jumalanpalvelukseen Lappeenrannan kirkossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ritva Keränen Lappeenrannasta ja sihteeriksi kutsuttiin Irja Eskelinen. Osanottajia oli 31, joista 12 paikallisyhdistysten valtuuttamaa edustajaa. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 ja keskitason ajanjakson toimintasuunnitelma v. 2009 - 2010 hyväksyttiin.

Jäsenmaksuiksi v. 2008 päätettiin 2 euroa paikallisyhdistyksen jäsenelle ja 4 euroa henkilöjäsenelle. D-jäsenen eli kannattavan jäsenen vuosittaiseksi jäsenmaksuksi päätettiin 25 euroa ja kertakaikkisen jäsenmaksun vähimmäismääräksi 100 euroa. Valkonauha- lehden tilaushinnoiksi päätettiin 6 euroa jäsenlehtenä ja 10 euroa ulkopuolisen tilaamana.

Tilintarkastajiksi valittiin ekonomi KHT Marja-Leena Turunen ja varanotaari Soili Castrén sekä heidän henkilökohtaisiksi varamiehikseen KHT Kari Miettinen ja Pirjo Kivelä-Ristevirta.

Suomen Valkonauhaliiton varapuheenjohtajaksi kaudelle 2008-2009 valittiin Hannele Jalkanen Kuopiosta.

Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja (henkilökohtaisiksi varajäseniksi) valittiin kaudeksi 2008-2009:

Arja Vuori, Oulu (Kirsi Valkonen, Mikkeli)
Anna-Mari Laine, Hämeenlinna (Rauni Lamminsalo, Lappeenranta)
Marita Saarela, Helsinki (Helena Sipilä, Helsinki)

Hallituksen jäseniä järjestäytymiskokouksessa vas.Tarja Suominen, varapj. Marjatta Laitinen, pj. Irmeli Kaipainen, varapj. Kirsi Valkonen. Takana vas. Leena Sineoja-Ollila, Anneli Kiuru, Hannele Jalkanen ja Anneli Hämäläinen.

Liittohallitukseen kuuluivat vuonna 2007 seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja Irmeli Kaipainen, Oulu
varapuheenjohtaja Kirsi Valkonen Mikkeli
varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen,
Kauniainen

Varsinaiset jäsenet/henkilökohtaiset varajäsenet:

Marita Saarela, Helsinki/ Salli Tiainen, Lappeenranta

Anneli Kiuru, Hämeenlinna/ Anna-Mari Laine, Hämeenlinna

Tarja Suominen, Tampere/ Heli Rasinperä, Tampere

Anneli Hämäläinen, Lappeenranta/ Nina Ekholm-Saarinen, Turku

Leena Sineoja-Ollila, Helsinki/ Irja Angervo, Turku

Hannele Jalkanen, Kuopio/ Arja Vuori, Oulu

Liittohallitus kokoontui 4 kertaa ja pöytäkirjapykäliä oli 69. Lisäksi oli yksi puhelinkokous.

Liittohallituksen työvaliokunta:

Puheenjohtajana toimi Marjatta Laitinen, jäsenet Hannele Jalkanen, Arja Vuori, Tarja Suominen ja varajäsenet Leena Sineoja- Ollila ja Salli Tiainen. Työvaliokunta kokoontui yhden kerran ja pöytäkirjapykäliä oli 14.

Liittohallituksen raha-asiain jaosto:

Raha-asianjaoston puheenjohtajana toimi Kirsi Valkonen, jäsenet Marjatta Laitinen, Marita Saarela, Anneli Hämäläinen ja varajäsen Irja Angervo. Raha-asiainjaoston kokouksia oli vuoden aikana 2 kertaa ja pöytäkirjapykäliä oli 18.

He saavat levätä

Kunnioitamme vuoden 2007 aikana poisnukkuneiden jäsenten muistoa.

Helsingin Valkonauha- Vita Bandet i Helsingfors Maija Penttilä

Kuopion Valkonauha Eini Heiskanen

Tampereen Valkonauha Aino Hartikainen

Turun Valkonauhayhdistys Liisa Kaisla

Isä, aika on sinun hellä isänsylisi joka kantaa meitä perille, luoksesi. Se on hiljainen virta joka levollisena kiitää eteenpäin ja pysyy hievahtamatta suunnassaan.
Ei ole tietä, jolla voisimme väistää ajan kulun; se pitää meitä otteessaan ja päättävästi ohjaa meitä kohti sinua.

Isä, opeta meidät vapauden ja rakkauden varassa antautumaan ajan kantavan voiman haltuun;
auta meitä näkemään sen syvä sisältö ja se miten rakkautesi on alkulähde ja päämäärä.

Wilfrid Stinissenin teoksesta “Ikuisuus keskellä aikaa” ( 1994)

AVUSTUKSET MUILLE YHTEISÖILLE

Suomen Valkonauhaliitto tukee taloudellisesti Namibiassa tehtävää päihdetyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Tavoitesumma on 1009 euroa vuodessa. Osa saatiin jäsenten lahjoituksista ja osa paikallisyhdistysten keräämänä.

SIJOITUKSET

Liisankatu 27 A 3

Huoneistossa Liisankatu 27 A 3 on liiton linen, joka toimi myös järjestöjenkokouktoimisto. Siellä pidettiin myös hallintoelinten kokoukset. Nuorison neuvonta-aseman ja perhetyön toiminnat ovat huoneiston tiloissa.

Snellmaninkatu 27 D 18

Huoneistossa toimii liiton opiskelijakoti.

Solnantie 32 B 37

Huoneisto on vuokrattuna.

VARAINHANKINTA

Evankelisluterilaisissa seurakunnissa kerättiin kolehteja valkonauhatyölle 4.945,84 euroa (edellisenä vuonna 6.961,94 euroa).

YHTEISTYÖ JA EDUSTUKSET

Kirkkopalvelut ry. sekä Opintokeskus
Virallisiin kokouksiin osallistui Irja Eskelinen, joka toimi myös järjestökokouksen puheenjohtajana.

Suomen Unifem-Finlands Unifem ry.
Kokouksissa edustajana oli Anneli Kiuru.

Naisjärjestöjen Keskusliitto
Kokouksissa edustajana olivat Marjatta Laitinen ja Irmeli Kaipainen.

Terveyden edistämisen keskus
Kokouksissa edustajana oli Leena Sineoja- Ollila.

Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö
Kokouksissa edustajana oli Hannele Jalkanen ja varaedustajana Maire Kiiski.

Maailman rukouspäivän toimikunta
Edustajana oli Tuulikki Perho.

HENKILÖSTÖKATSAUS

Suomen Valkonauhaliiton henkilöstö koostui 1.1.-30.9.07 kahdesta kokopäiväisestä työntekijästä eli pääsihteeristä ja toimistonhoitaja- kirjanpitäjästä ja osa-aikaisesta projektisihteeristä sekä 1.10. alkaen kokopäiväisestä projektisihteeristä. Lisäksi oli kevätkaudella lisäapuna toimistoapulainen 6 tuntia viikossa.

Palkkiotoimisia työntekijöitä Nuorison neuvonta-asemalla oli 21. Heidän keski-ikänsä oli 45 vuotta ja koulutustaustaltaan he jakautuivat seuraavasti:

7 psykologia, 1 lääketieteen lisensiaatti, 1 lääketieteen tohtori, 1 sosiaalipsykologi, 2 sosiaalityöntekijää, 4 teologian maisteria, 8 psykoterapeuttia, 2 hahmotaideterapeuttia, 3 musiikinopettajaa. Lisäksi em. kuusi oli parhaillaan psykoterapeutin pätevyyden antavassa lisäkoulutuksessa. Monilla työntekijöillä oli useita erikoistumiskoulutuksia suoritettuna. Sen tähden koulutustausta -jakaumassa on enemmän nimikkeitä kuin oli palkkiotoimisten työntekijöiden kokonaismäärä.

Palkkiotoimisia työntekijöitä Perhe tienhaarassa – perheen kriisiajan hoito toiminnassa oli 6 ja lisäksi työnohjaaja. Perhetyöntekijöiden keski-ikä oli 49 vuotta. Heistä kolmella oli psykoterapeutin pätevyys, kaksi suoritti koulutusta ja yhdellä oli hahmotaideterapeutin pätevyys. Perhetyöntekijöillä oli pohjakoulutuksena teologian maisterin, psykologian maisterin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalipsykologin tutkinto.

Jonkin verran toimistoapuna oli mm. Opiskelijakodin asukkaita. Huoneiston siivouksesta vastasi juhannukseen asti Hannu Kiuru. Hän menehtyi vaikeaan, nopeasti etenevään sairauteen ja sen jälkeen hänen tehtävistään vastasivat Lahja Holopainen ja Iina Hämäläinen. Iina Hämäläinen vastasi loppuvuodesta myös kurssi- ja ryhmäohjelmien ulkonäön suunnittelusta.

Lisäksi oli seminaarien kouluttajia, ryhmänohjaajia ja ATK-tukihenkilöitä yhteensä 12.

Asiakastyötä tekevät työntekijät kokoontuivat keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa työnohjauksiin. Lisäksi järjestettiin kaksi työntekijäpäivää, joissa käsiteltiin yhteisiä asioita sekä paneuduttiin päivän teemoihin, joita olivat työn arviointi ja työuupumuksen liittyminen häpeän kokemukseen. Työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta osallistua esim. lääninhallituksen järjestämiin ilmaiskoulutuksiin ja osa osallistui kansanedustaja Rakel Hiltusen ja ministeri Tuula Haataisen kanssa järjestettyihin yhteispalavereihin koskien nuorten päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon tehostamista pääkaupunkiseudulla.

Avustukset euroina: (Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurena)

ARVIOINTIA VUODEN TALOUDELLISESTA TULOKSESTA

Perhetyöntekijöiden palkkoja tarkastettiin loppuvuodesta ja uudet palkat realisoituvat vuonna 2008. On helpotuksen aihe, että varainhankinta onnistui hyvin sillä tiedossa on palkkamenojen lisääntyminen vuonna 2008. Toisaalta liiton kassavirran tulee kiertää siten, että edellisen vuoden tuloilla selvitään kaksi ensimmäistä uuden vuoden kuukautta ennen kuin ensimmäiset avustukset saadaan.

Asiakastyössä on tärkeää, että toiminta on myös taloudellisesti vakaalla pohjalla, sillä on epäeettistä katkaista hoitosuhteita kesken vaikka varat odottamatta kesken vuotta ehtyisivät. Kokonaisuutena toiminnan varat ja siis myös palkkarahat saadaan koottua pitkin vuotta, siten että kokonaisuus nähdään vasta marraskuussa. Tämä on opettanut tarkkaan taloudenpitoon, varsinkin kun Suomen Valkonauhaliiton kaltaisen yleishyödyllisen järjestön tärkeä tehtävä on voida reagoida nopeasti esiin tuleviin tarpeisiin. Jotta niin voidaan tehdä, on talouden puolella oltava puskuria. Olemme kiitollisia, että saimme lähteä uudelle toimintavuodelle turvallisessa taloudellisessa tilanteessa.

Suomen Valkonauhaliitto esittää lämpimät kiitokset kaikille toimintaansa tukeneille.

Irmeli Kaipainen, Marjatta Laitinen, Hannele Jalkanen
Anneli Hämäläinen, Anna-Mari Laine, Marita Saarela,
Leena Sineoja-Ollila, Tarja Suominen, Arja Vuori

LYHENNELMÄT PAIKALLISYHDISTYSTEN TOIMINNASTA

Helsingin Valkonauha-Vita Bandet i Helsingfors ry Perustettu 1905

Puheenjohtajana toimi Pirkko Laakso, varapuheenjohtajana Pirjo Kivelä-Ristevirta ja sihteeri-rahastonhoitajana Marita Saarela. Johtokunta kokoontui 5 kertaa. Yhdistys järjesti kolme ryhmää: Ihmisen syvät kysymykset, Käsityö -keskusteluryhmä ja Uniryhmä. Seminaareja järjestettiin kaksi: Mitä ääni viestii meistä (35 osanottajaa) ja Valokuvaterapia (15 osanottajaa). Yhdistyksen johtokunnan jäsen Leila Ahto piti Liisankodissa Joulukukka tuo iloa –päivän, jonka kuluessa tehtiin joulukukkakorit silkkipaperista. Yhdistyksellä oli oma kummilapsi koko vuoden. Yhdistys tuki lapsityötä Venäjällä, päihdetyötä Namibiassa ja avusti Liisankotia kerta-avustuksella.

Hämeenlinnan Valkonauha ry Perustettu 1967

Puheenjohtajana toimi Jaana Rusko-Laitinen, varapuheenjohtajana Anna-Mari Laine, sihteerinä Anneli Kiuru ja rahastonhoitajana Eeva Lindholm. Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Pienryhmiä ja hengellisiä kokouksia oli 12 kertaa ja yhteensä osallistujia 357. Retkiä tehtiin kaksi: Tampereen Valkonauhan vieraaksi ja saunaretki Vanamajalle emäntänä Anna-Mari Laine. Seminaareja järjestettiin kaksi: Suvun sitkeät mallit ja Suvun vaietut vaiheet. Osanottajia seminaareissa oli yhteensä 100. Päihdevalistustilaisuuksia järjestettiin kahdessa koulussa: Kaurilan yläasteella ja Lyseon yläasteella. Kuulijoina oli 1000 oppilasta ja puhujana Ritu Yli-Pahkala. Tilaisuuksista saatiin paljon myönteistä palautetta sekä oppilailta että opettajilta.

Osallistuttiin lähetysmyyjäisiin omalla arpapöydällä, kävijöitä 100. Vapaaehtoistyön viikolla oltiin omalla esittelypöydällä mukana kirjaston musiikkisalissa, kävijöitä 50. Osallistuttiin Hämeenlinnan kaupungin “Pakka –projektiin”, jossa seurattiin nuorison alkoholin käyttöä ja kauppojen kynnystä myydä alkoholia alaikäisille. Aamukorvan soittajaringissä oli mukana yksi jäsen viikoittain. Tuettiin Etiopiassa aids-orvon koulutusta, Espanjassa muslimityössä olevaa perhettä, päihdetyötä Namibiassa sekä huumetyötä Israelissa. Kotimaassa tuettiin Kansan Raamattuseuran nuorisotyötä. Yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaa “työn merkeissä” Lähetysapu ry:n tilaisuuden yhteydessä.

Kuopion Valkonauha ry Perustettu 1906

Puheenjohtajana toimi Leena Vaasto, varapuheenjohtajana Anna-Liisa Salke ja sihteeri- rahastonhoitajana Maire Kiiski. Johtokunta kokoontui 5 kertaa. Päiväpiirejä järjestettiin 7 kertaa ja osanottajia oli 53, keskimäärin 7 kokoontumista kohden. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin Savon Sanomissa, Kirkko ja koti -lehdessä ja jäsenkirjein. Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön toimintaan osallistuttiin ja virallisina edustajina olivat Hannele Jalkanen ja Maire Kiiski. Yhdistys tilasi Valkonauha- lehden lahjatilauksia kuuteen eri auttamispaikkaan. Jäsenretki tehtiin Eemilän kotimuseoon. Yhdistys tuki Namibian päihdetyötä ja lisäksi avustuksia annettiin kolme, yhteensä 897 euroa.

Lappeenrannan Valkonauha ry Perustettu 1941

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana toimi Ritva Keränen, varapuheenjohtajana Anneli Hämäläinen ja sihteerinä Rauni Lamminsalo. Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Järjestettiin tuote-esittely erikoisjauhoista, osanottajia 12. Järjestettiin perheleiripäivä ja joulujuhla yhdessä Raittiusyhdistys Yritys II:n kanssa, osanottajia 13 leiripäivässä ja 12 joulujuhlassa. Käytiin esittelemässä valkonauhatyötä Kristillisen eläkeliiton kokouksessa. Yhdistys emännöi liiton syyskokouksen ja järjesti sen yhteyteen mm. mittavan käsityönäyttelyn sekä monipuolisen iltaohjelman. Syyskokousväki osallistui jumalanpalvelukseen Lappeenrannan kirkossa, yhdistyksen vastuunkantajat toimivat tekstinlukijoina ja kolehdinkantajina.

Mikkelin Valkonauhayhdistys ry Perustettu 1907

Puheenjohtajana toimi Liisa Ahonen, varapuheenjohtajana Aune Laitinen, rahastonhoitajana Kirsi Valkonen ja sihteerinä Päivi Nykänen. Johtokunta kokoontui 6 kertaa. Yhdistys järjesti vanhemmuutta käsitelleen seminaarin, osanottajia 17. Osallistuttiin Naisten messuille. Yhdistys täytti 100 vuotta ja yhdistyksen toiminnasta saatiin juttuja paikallisiin lehtiin. Yhdistys tuki päihdetyötä Namibiassa mm. jäsenen Mirja Särkän pihaseurojen tuotolla. Tuettiin kummikohdetta Patmoksen kautta. Avustettiin kolmea perhettä lahjakorteilla ja Venäjän lapsivankeja. Yhdistyksen jäsen Maaret Marttinen osallistui senioripysäkki -koulutukseen. Yhdistys oli järjestämässä lapsiperheiden sururyhmää yhteistyössä seurakunnan kanssa.

Oulun Valkonauha ry Perustettu 1906

Puheenjohtajana toimi Maija-Liisa Pukinkorva, varapuheenjohtajana Irmeli Kaipainen, rahastonhoitajana Sirkka Möttönen ja sihteerinä Raili Suutarinen. Yhdistyksellä oli avustuskohteita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kotimaan kohteita olivat Timosen hoitokoti, Onnelan lastenkoti ja Oulun vankila. Ulkomaiset kohteet olivat Unicef, Tuulikki Tepon intialainen lastenkoti ja virolainen lastenkoti kempeleläisen Härkösen pariskunnan hoivissa olevana.

Yhdistys teki yhteistyötä Oulun NNKY:n kanssa ja sovitun työnjaon mukaisesti järjesti 6.10. “Mitä ääni viestii meistä” -seminaarin. Seminaari oli erittäin onnistunut, osanottajia oli 60 henkilöä. Yhdistyksen johtokunnan jäsen Suvi Lindén järjesti Tuulikki Tepon työn tukijoille tilaisuuden, jossa perehdyttiin Tepon lastenkotiprojektiin Intiassa. Mukana tilaisuudessa olivat myös lastenkodin ja koulun johtajana toimiva, Tuulikin ensimmäisten lasten joukosta kouluttautunut Mooses ja hänen poikansa. Intialaiset saivat monipuolisesti tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja sosiaalisesta lainsäädännöstä.

30.5. vierailtiin Oulun vankilassa ja käynnin yhteydessä oli stipendien jakotilaisuus. Yhdistys haki Keskuskauppakamarin 20vuotisansiomerkin Suomen Valkonauhaliiton pääsihteeri Irja Eskeliselle. Lisäksi yhdistys luovutti Eskeliselle “Naisen ääni” rintaneulan.

Yhdistys osallistui Nuorten Ystävät ry:n 100-vuotisjuhlaan. Oulun Valkonauha ry oli aikanaan perustamassa Nuorten Ystäviä. Käytiin katsomassa Oulun kaupunginteatterissa “Väliinputoajat” -esitys. Lokakuussa yhdistyksen jäsenet tekivät matkan Pietariin, jossa vierailtiin lastenkodissa. Lahjana lapsille vietiin yli 400 kiloa hyvää vaate- ja hygieniatavaraa sekä harrastustarvikkeita. Marraskuussa yhdistyksen jäsen Minna Åman-Toivio kertoi vuosistaan Dubaissa, mitä on olla länsimainen nainen arabimaassa.

Suur-Helsingin Valkonauha ry Perustettu 1928

Puheenjohtaja toimi Marja-Liisa Holopainen, varapuheenjohtajana Maikki Vepsä, sihteerinä Eila Hörkkö ja rahastonhoitajana Pirjoliisa Merinen. Johtokunta kokoontui 6 kertaa. Yhdistys ylläpiti Liisankotia, jossa toimi 23 pienryhmää ja järjestettiin 29 virkistystilaisuutta. Sen käyttöaste oli 100 % eli kodin 10 asukaspaikkaa olivat käytössä koko vuoden. Yhdistys käytti Liisankodin talouden ja kiinteistön kunnon ylläpitoon paljon voimavaroja ja aikaa. Kiinteistön kattoremontti suunniteltiin ja paloturvallisuusjärjestelmä uusittiin. Yhdistys järjesti Liisankodissa kesän avajaiset hattujuhlan merkeissä ja ne saavuttivat suuren suosion. Liisankodin puitteissa oltiin aktiivisti yhteydessä sosiaalivirastoon ja Raha-automaattiyhdistykseen. Yhdistys onnistui tavoitteissaan saada korotus asukkaiden hoitopäivämaksuihin sekä RAY:n tukea Liisankodin remontteihin.

Helsingin kaupungin neljään tukiasuntoon jatkosijoitettuja asukkaita tuettiin pitämällä yhteyttä ja ohjaamalla heidän asiointiaan. Kodin henkilöstön muodostivat johtaja Anita Hartikainen, lähihoitaja Riitta Savolainen ja Maija Sloan (kumpikin osapäiväisesti), rahastonhoitaja-ohjaaja Pirjoliisa Merinen ja emäntä Sirkku Keränen 28.2.asti ja 1.5. alkaen Anne Koski. Lisäksi oli neljä lähihoitajaharjoittelijaa. Yhdistys ylläpiti Auttavaa puhelinta päihdeongelmaisten läheisille ja ongelmaisille kahtena iltana viikossa. Puheluja tuli yhteensä 135. Vapaaehtoisia päivystäjiä oli 12. Heillä oli työnohjaus.

Tampereen Valkonauha ry Perustettu 1902

Puheenjohtajana toimi Seija Sillman, varapuheenjohtajana Heli Rasinperä, sihteerinä Paula Kupias ja rahastonhoitajana Tarja Suominen. Yhdistyksen työntekijänä toimi Tarja Suominen. Yhdistys avasi omat kotisivut www.tampereenvalkonauha.fi. Johtokunnan kokouksia oli 6 kertaa. Pienryhmiä ja hengellisiä piirejä oli Avoin naisten iltapäivä, Raamatun naisia, Kun elämä satuttaa sekä iltaryhmänä että päiväryhmänä, Valoa arkeen, Krito toipumisryhmä, Kiltteyden kivuista kiltteyden tasapainoon, Raamatun henkilöitä ja Häpeän kohtaaminen. Yhdistys järjesti kolme seminaaria: Kun elämä satuttaa, Runojen lähteellä ja Meidän perheen arki, joihin osallistui 54 henkilöä. Puhelinpalvelua tukea tarvitseville oli 27 kertaa ja päivystäjiä kaksi. Uutena työmuotona aloitettiin Meidän perheen hyvä arki ja Meidän perheen kasvuryhmä. Yhdistys tuki Namibiassa tehtävää päihdetyötä. Jäsenistölle järjestettiin virkistysretki, osanottajia oli 12. Lisäksi oli kevätjuhla ja joulujuhla. Pelastusarmeijassa käytiin kertomassa valkonauhatyöstä.

Turun Valkonauha ry Perustettu 1896

Puheenjohtajana toimi Leena Varjonen, varapuheenjohtajana Ruija Tuominen, sihteerinä Tarja Ekholm ja rahastonhoitajana Nina Ekholm-Saarinen. Pienryhmiä järjestettiin kutakin 37 kertaa: Leskenlehdet äskettäin leskeksi jääneille, Valkonauhan sisarkerho ja Miesomaishoitajien ryhmä. Yhdistys vietti sisar Ailin 90-vuotisjuhlaa ja mukana oli pastori Pentti Kokko Mikaelin seurakunnasta. Joulujuhla järjestettiin Kupittaan Paviljongissa, mukana olivat myös pienryhmien jäsenet.

ANJA AALLON RAPORTTI

Vuoden 2007 aikana en pystynyt tekemään yhtään matkaa Viroon voimieni heikennyttyä syksyllä 2006 sattuneen kaatumisen ja siitä aiheutuneen olkapäänmurtuman takia. Jonkin verran yhteyksiä pidin virolaisiin sisariimme puhelimitse.

Viron Valkonauhan toiminta ei yrityksistä huolimatta ole laajentunut Tarton ulkopuolelle. Tartossa sillä on ollut jo vakiintuneita toimintamuotoja. Viiime vuonna yhdistys vietti kuitenkin hiljaiseloa pitkäaikaisen puheenjohtajan Anne Kattain muutettua pysyvästi Suomeen. Uuden puheenjohtajan löytäminen on hankalaa, sillä varsinainen päivätyö vie Viron yritteliäiltä naisilta kaiken ajan ja voimat. Toimintaa rajoittaa myös taloudellisen tuen puute. Yhdistysrekisteriin Viron Valkonauha kuitenkin edelleen kuuluu.

Viime vuoden syyskuussa osallistuin Irja Eskelisen kanssa Valkonauhan maailmankongressiin Indianapoliksessa USA:ssa. Siellä esitin raportin kuluneelta kolmivuotiskaudelta ja ilmoitin samalla jättäväni nuorempiin käsiin Baltian kenttätyöntekijän tehtävän, jota olin hoitanut 18 vuotta.

Seuraajakseni valittiin saksalainen Ursula Kraemer, jolla on ennestään kontakteja Latviaan. Hän on myös jo ottanut yhteyttä Viron Valkonauhaan. Toivotan siunausta hänen työlleen.

Sisaremme Virossa ja Latviassa tarvitsevat rukoustukeamme, niin että heillä olisi tarmoa ja intoa toteuttaa entisiä ja uusia suunnitelmia erityisesti lasten, rikkinäisten perheiden ja yksinhuoltajaäitien tukemiseksi. Alkoholi- ja huumeongelmat ovat sekä Virossa että Latviassa raskas taakka.

Anja Aalto

ANJA LEHDEN RAPORTTI VANKILATYÖSTÄ HÄMEENLINNAN VANKILASSA (Lyhennelmä)

Yhteiskunnallista keskustelua käydään, miksi ihmiset tekevät rikoksia ja joutuvat vankilaan. Suomessa on tällä hetkellä noin 3500 vankia. Taustalla on monia tekijöitä. Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöt ovat yleisiä vangeilla. Niistä johtuvat oppimisvaikeudet koulussa. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että ADHD-häiriö lisää riskiä joutua vankilaan. Tietysti alkoholi ja muut päihteet ovat myös suuri riskitekijä.

Suomen vankiloissa kristilliseen vankilatyöhön suhtaudutaan myönteisesti. Miten sitten vanki suhtautuu tuomioonsa? Mielessään hän alkaa alusta asti haaveilla ajasta, jolloin vankeusaika päättyy. Ehkä hän kuvittelee voivansa järjestää elämänsä paremmin. Hän toivoo, että hyvin suunniteltu vapautuminen on kaiken onnistumisen edellytys. Paljon todellakin riippuu siitä, millaiset olosuhteet odottavat vapautuvaa siviilissä. Onko häntä odottamassa oma koti ja omaiset tai ottaako joku ystävä hänet luokseen. Pitkäaikaisvangilla usein puuttuvat nuo kaikki asiat. Suuri ongelma on asunnon saaminen. Monesti entistä vankia kohdellaan eriarvoisesti mm. työpaikan ja asunnon saannissa. Kuitenkin on tärkeää kohdata hänet tasaveroisena ihmisenä. Tuomion on takana, ja heillä on suuri hyväksytyksi tulemisen tarve.

Vangin tulisi vankila-aikanaan käyttää hyväkseen vankilan tarjoamat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Vankiloissa on mahdollisuus osallistua päihdekuntoutukseen, elämänhallinnan kursseille sekä Alfa -kursseille. Myös fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää. Monet myös opiskelevat vankeusaikanaan. Myös työssä käydään keittiössä ja siivotaan tiloja vuoroviikoin.

Sellityössä olin 17 päivänä vieraillen eri osastoilla. Kuorovierailuihin osallistuin 9 kertaa. Vankisairaalassa vierailin kerran. Äitienpäiväjuhlan järjestimme yhdessä Eeva Lindholmin kanssa. Juhlassa olivat mukana myös entinen Hämeenlinnan vankilan pappi Markku Ylimäyry ja sellityöystävä Einari Mäkelä. Vanajan vankilassa vierailin neljä kertaa. Vein mukanani kahvitarjoilut ja tapaamisissa oli mukana myös vankien lähiomaisia. Olin järjestämässä vankilailtaa Vapaakirkossa ja majoitin puhujan kodissani. Vankiystävä oli lomalla kodissani kaksi kertaa.

Kävin kerran Taka-avolla. Eeva Lindholmin kanssa järjestimme heinäkuussa Vanajan vankilan grillikatoksella grillijuhlat. Vankeja oli mukana 10 ja yksi lapsi. Elokuussa olin mukana juhlistamassa vankiystävän syntymäpäiväjuhlaa vankilan sisäpihan nurmikolla. Juhlassa oli mukana 20 vankia. Yksi vankiystävä muutti pois paikkakunnalta ja toinen pääsi siviiliin. Kaikissa tapaamisissa lauloimme yhdessä, rukoilimme ja usein vein mukanani Raamattuja ja hengellistä kirjallisuutta.

Vankilan joulujuhlassa olin yhdessä Eeva Lindholmin kanssa. Juhla järjestettiin kahtena kattauksena. Järjestelyissä oli mukana vapaaehtoistyöntekijöitä.

Kiitän kaikkia tukijoitani, jotka ovat mahdollistaneet työni Hämeenlinnan vankilassa.

Anja Lehti

Vuosikertomukset kuvat:

Lumme: Kari Ehonsalo Näyttelypöytä: Tarja Hiltunen Muut kuvat: Kari Ehonsalo ja Irja Eskelinen